bSF-aktiivi valokeilassa: asiantuntija Jari Kainuvaara

Rakkaudesta lajiin – vakiointi ja standardisointi on niin pirun mielenkiintoista!

 


🚴🏼 KUKA: Jari Kainuvaara 

> Maanmittari ja BIM asiantuntija 

> 2006 Espoon kaupungille rakentamisen pariin, josta siirtynyt mittauksen puolelle 

> 2013 hurahtanut BIMiin ja alkanut pyörittämään Espoossa tietomallipilotteja 

> 2016 tilaajaorganisaation puolelle töihin 

> 2017 Finnmap Infralle konsultiksi 

> 2019 Novatronille nykyiseen asiantuntijatyöhön

  

🪴 Pienet suuret asiat 

  1. Lempielokuva – Stargate 
  2. Lempiruoka – Ei ole väliä, kunhan se on tullut grillistä 
  3. Mielimauste – Pippuri ja suola myllystä, Madventuresia lainatakseni 
  4. Rakkain romaani – Ihmiset, näin munasimme kaiken, Tom Phillips 
  5. Vapaa-ajan tekeminen – Maastopyöräily ja luonnossa oleilu, remontointi 
  6. Esikuva – Olen oman tieni kulkija, joten ei minulla varsinaisesti ole esikuvaa. Jos joku pitää mainita niin esimies Petteri Palviainen tai partioliikken perustaja Robert Baden-Powell 
  7. Elämän tarkoitus – Oppia uutta koko ajan ja siirtää oppeja eteenpäin 
  8. Lempilausahdus – “Tämä on täysin mahdollista, emme juuri nyt vain tiedä miten” 
  9. Lapsuuden unelma-ammatti – Ehkä timpuri 

 

 

Miten olet päätynyt tietomallien pariin ja mikä niissä kiinnostaa sinua? 

Varsinaisesti BIMiin hurahdin vuoden 2013 aikana, kun Suomessa tehtiin YIV-pilotointeja, mutta vakiointia olen tehnyt aina: sillä on voinut helpottaa omaa elämää missä työtehtävässä sitten olenkaan ollut. Monissa tiimeissä kuitenkin uusia toimintatapoja on ollut vaikea juurruttaa, koska varsinaisia vakioinnin pelisääntöjä tai toimintatapoja ei ole ollut ja niitä on jääty odottamaan ennen kuin toimintatapoja on voitu uudistaa. 

“Joskus sitä on todennut, että eiköhän sitten ruveta tekemään niitä pelisääntöjä, ja tässä minä nyt olen ollut mukana kaikkien kanssa tekemässä niitä.” “Helpommin hommat etenevät, kun tehdään alalle laki ja vaatimukset, joita noudattaa, kuin että yrittää itse puhaltaa tuulimyllyä vastaan yksittäisissä organisaatioissa. Tämä on oikea tapa.” 

Tietomallivakioinnissa minua kiinnostaa helppo ja onnellinen elämä. “Pitää olla pelisäännöt. On hirveän epävarmaa tehdä mitään, jos on liikaa vaihtoehtoja: jos asioita voi lähestyä liian montaa kautta, niin takuulla joku ymmärtää väärin ja jotain menee pieleen.” Vakioinnilla saadaan nämä yhteiset pelisäännöt, jotka ovat vieläpä yksiselitteisesti ja fiksusti kirjoitettu sekä avattu, jotta niitä voidaan opettaa eteenpäin. Yhteisten vakioitujen toimintatapojen ja nimikkeistöjen opettaminen eteenpäin takaa sen, että vakiointia aletaan tekemään laajamittaisesti eikä se ole vain sisäpiirin innokkaiden toimijoiden “salatiedettä.” Opettamisella saamme toimintaan osaajia, toimijoita ja tekijöitä, jolloin laatu ja tuottavuus paranevat myös. 

 

Mikä on tietomallintamisen ja vakioinnin tulevaisuus? Mihin suuntaan tässä ollaan matkalla? 

“Globaali ja vakioitu on se, mihin olemme menossa.” Automaatio lisääntyy varmasti, mutta ihminen on se, joka koneiden taustalla toimii ja määrittelee tavoitteet ja tekemisen.  

Teknologinen läpimurto ja digitaalinen harppaus, jossa on koko rakennettu ympäristö mukana, vaatii vakioinnin pelisäännöt ja standardit sellaisillekin asioille, joita emme vielä ole tulleet ajatelleeksi. Minulla on vahva usko [RYTV-]hankeohjelmaan ja sen mahdollistamiin asioihin, kunhan vain saadaan siihen rahoitusta ja tekijöitä. Vakiointi on tiimityötä ja jos tätä kaikkea yrittää tehdä yksin, polttaa itsensä vain loppuun.  

Mielestäni nyt on tavallaan infra FinBIM 2 käynnistymässä, millä tätä koko rakennettua ympäristöä saadaan eteenpäin. Siinä on tekemistä ja mielenkiinnolla katselen, miten esimerkiksi infran organisaatio kehittyy tässä. 

Toimin sivutoimisesti opettajana ja meillä on useammissa oppilaitoksissa käynnissä tietomallintamiseen ja digitalisaatioon liittyviä kursseja, joiden parissa saan tehdä töitä. Opettamalla saamme alalle tekijöitä ja on hyvin palkitsevaa kuulla palautetta opiskelijoilta ja tietää, että olemme oikealla asialla.  

“Minulla on jonkinlainen ajatus siitä, millainen tulevaisuus voisi olla teknologian osalta ja miltä se voisi näyttää ehkä jopa työmaalla, mutta en ehkä vielä paljasta ideoitani siitä, mitä se tulee olemaan.” 

 

Mikä on ollut sinun urasi kohokohta? 

Kyllä se on ollut hurahtaminen ja ajautuminen tähän digitalisaatioon. “On aivan pirun siistiä olla mukana tässä kokonaisuudessa ja melkeinpä älykkään rakentamisen ja tiedonhallinnan keskiössä”. Ja kyllä niihin kohokohtiin lukeutuu myös opettaminen ja osaamisen eteenpäin jakaminen. Se, että näkee, miten opiskelijat hyötyvät opetuksesta on ehdottomasti uran kohokohtia.  

En tiedä onko se minun urani kohokohta vai koko tämän alan kohokohta, että viime vuosien aikana kokonaisuus on mennyt paljon positiivisempaan suuntaan esimerkiksi prosessien ja teknologian osalta. Maalissa emme vielä ole, mutta osaamisen taso on kehittynyt huimasti ja esimerkiksi opinnäytetöissä ja erilaisissa projekteissa laatu ja ymmärrys digitalisaatiosta on kehittynyt. On upeaa nähdä, että tämä ihan oikeasti menee eteenpäin. 

 

Mikä saa sinut innostumaan työssäsi?  

Minut saa innostumaan se, että alalla toimijat onnistuvat, olenpa minä ollut mukana enemmän tai vähemmän. Metropolian ammattikorkeakoulussa olen ollut kehittämässä infran tietomallikoordinaattori-kurssia ja nyt keväällä valmistui toinen vuosikurssi siitä porukasta. On hienoa seurata omien opiskelijoiden elämää ja menestystä työuralla ja se innostaa itseäkin jatkamaan. 

Olen ylpeä siitä, että saan olla osa tätä isoa ratasta, mikä rakennusalalla pyörii. Minun lähestymistapani on se, että autan ja palvelen muita, että saadaan osaamista lisättyä ja perustaa rakennettua. “Mutta enhän minä sitä yksin tee, vaan enemmän olen ylpeä siitä, että olen osa tätä koko koneistoa.” 

 

Vapaa sana 

Tekeminen on kiinni rahasta ja talkootöillä emme saa tekijöitä, niin rahaa pitää jostain saada, jotta pääsemme eteenpäin. 


sisään bSF Blogi

Inframodelin (lyhyt) historia
mennessä Etta Melander | joulu 15, 2021