E
Mistä puhuttiin RYTV Edelläkävijät -seminaarissa?
Tiivistelmä esityksittäin

Järjestimme 3.10. RYTV Edelläkävijät -seminaarin, jossa pääsimme kertomaan RYTV-hankeohjelman hyödyistä. Myös mukana olevat rahoittajamme sekä projektien hyötyjä. Tässä on tiivistelmä iltapäivän puheista.

 

Miksi RYTV Edelläkävijyyttä tarvitaan?  


Annina Lehikoinen, Rakennustietomalli Oy, ja Tarmo Savolainen, Väylävirasto

Tilaisuus aloitettiin yliasiamiehen tervetulopuheella, jonka jälkeen jatkoimme Annina Lehikoisen (Rakennustietomalli Oy) ja Tarmo Savolaisen (Väylävirasto) puheenvuorolla siitä, miksi RYTV Edelläkävijyyttä tarvitaan. Savolainen ja Lehikoinen aloittivat taustoittamalla tämän hetken ongelmaa: tieto ei virtaa rakennetun ympäristön läpi ja manuaalista työtä tehdään turhaan. RYTV hankeohjelman avulla siirrymme siiloista yhdessä tekemiseen, koska se luo pohjan rakennetun ympäristön tiedon vakioinnille. Maailmalla panostetaan tällä hetkellä vakiointiin ja Suomi on vaarassa tippua tästä kehityksen kelkasta. Lehikoinen ja Savolainen painottivat sitä, että meidän on toimittava nyt ja toiminta vaatii yhteisiä pelisääntöjä sekä panostusta. Yhteiset pelisäännöt tarkoittavat sitä, että kaikki joutuvat tinkimään jostakin, mutta vain niin saavutamme lopulta kaikkia hyödyttävän tulevaisuuden. RYTV hankeohjelma on ratkaisu sekä kiinteistö- ja rakennusalan resurssipulaan että digitalisaation ja kestävän kehityksen asettamiin haasteisiin. Digitalisaation on nähty mahdollistavan ainakin 12 %:n, ehkä jopa 20 %:n, nousun rakentamisalan tuottavuudessa. Osallistumalla tietomallintamisen vakioinnin kehitykseen, organisaatioilla on mahdollisuus rakentaa uusia toimintatapoja ja palveluja ja käyttää resursseja viisaammin. 

 

Edelläkävijöiden puheenvuorot  


Seminaarin puheenvuoroista vastasivat edelläkävijät, eli RYTV-hankeohjelmaa rahoittavien yritysten edustajat. Puheenvuorojen keskiössä edelläkävijät kertoivat, miksi he ovat lähteneet mukaan RYTV-hankeohjelmaan ja miksi yhteistä tietomallintamisen vakiointia tarvitaan tulevaisuuden KIRA-alan kannalta.   

Kiitos kaikille edelläkävijöille mielenkiintoisista ja monipuolisista puheenvuoroista!  

 

Juho Malmi, Senaatti-kiinteistöt  

Tietomalliasiantuntija Juho Malmi (Senaatti-kiinteistöt) aloitti Edelläkävijöiden puheenvuorot. Julkisena toimijana Senaatti-kiinteistöillä on jo pitkä kokemus tutkimus- ja kehittämistoimista, ja heitä on lähestytty monen kehitysprojektin tiimoilta ensimmäisten joukossa. Aikaisemmin 2000-luvulla osallistuminen julkiselta puolelta on vähäistä, mutta nyt kun mukana on laajempi joukko ministeriöitä, Malmin mukaan on oikea aika vakioida ja jalkauttaa selkeämpi toimintamalli kentälle.  

Malmi nostaa esille Senaatti-kiinteistöjen odotuksen, että RYTV-hankeohjelma tarjoaa mallinnusvaatimuksia heille tärkeistä aiheista sekä työkaluja tilaajalähtöisten mallinnusvaatimusten tuottamiseen. Koska IFC-tiedostojen lukumäärä on kasvanut vuosittain Senaatti-kiinteistöillä, vakioimattomien tiedostojen lukumäärä kasvaa vuosittain. Koska mallit eivät esimerkiksi ole koneluettavia niiden tietoja on vaikea saada. RYTV-hankeohjelma ja vakioiminen on Malmin mukaan parempi toteuttaa nyt, sillä jopa EU-tasolla on lainsäädäntöhankkeita vakiointia koskien. Näin ollen olisi parempi olla valmiina, kun vaatimuksia alkaa lainsäädännön pakottamana. Aikaisempi valmistautuminen mahdollistaa lisätyön välttämisen ja säästön. 

 

Riitta Kaasalainen, Väylävirasto  

Riitta Kaasalainen (Väylävirasto) puhui siitä, miten tuottavuus paranee tietomallintamisen avulla. Kaasalainen toimii Väylävirastossa osastonjohtajana hankkeet-toimialalla. Toimialan yhtenä tehtävänä on virastotasoisen tietomallinnuksen edistäminen. Väyläviraston digitalisaatiohanke, joka käynnistyi vuonna 2016, tähtää muun muassa tietomallipohjaiseen suunnitteluun ja rakentamiseen sekä mobiiliin tiedontuotantoon. Iso kysymys hankkeessa on, miten saamme infrasta tiedot oikea-aikaisesti eri prosessin vaiheista paalutettua väylän tarvitsemiin tietovarantoihin. Väylävirastolla on laadittu inframallintamisen toimintalinjoja vuosille 2020–2025. Toimintalinjoja on neljä: inframallinnus on integroituna kaikissa hankkeissa, inframallinnusta hyödynnetään omaisuudenhallinnassa, väylävirasto edistää inframallinnusta aktiivisesti kansainvälisellä tasolla ja yleinen kypsyystaso 3 on saavutettu. Kaasalainen puhui myös tiedon virtauksen automatisoinnista sekä matkasta kohti digitaalista kaksosta, jossa olemme menossa hyvää vauhtia eteenpäin. 

 

Leif Granholm, Trimble  

BIM Ambassador Leif Granholm (Trimble) on pitkän linjan ammattilainen yli 40 vuoden laajalla työkokemuksella ohjelmistoalalla. Ohjelmistotalona Trimble on RYTV-hankeohjelmassa mukana, sillä vakiointi tarkoittaa ihmisluettavista dokumenteista siirtymistä koneluettavaan tietoon. Kun tieto on koneluettavassa muodossa, se mahdollistaa kuluttajan määrittelyn siitä, miten tietoa esitetään ja hyödynnetään ohjelmistoa käyttämällä. Nykyisin ohjelmistojen painotus on ollut tiedon luomisessa, mutta Granholmin mukaan tässä tulee tapahtumaan käännös. Tulevaisuudessa tiedon kulutus tulee olemaan merkittävämmässä roolissa, vaikka samalla tiedon tuottaminen jatkaa kasvuaan.  Räjähdys tiedon kuluttamisessa ja painotus tiedon kulutuksen sekä siirtyminen mallipohjaiseen tietoon koskettaa kaikkia – ei vain tiedon tuottajia. Uusi teknologia mahdollistaa myös tiedon talteen ottamisen paremmin.  

Granholm nosti esille myös mallintamisen puheenvuoronsa lopussa. Hänen mukaansa mallintamisessa ei ole yhtä tiettyä mallia, vaan jokaiseen käyttötapaukseen tarvitaan oma malli, joka kuvaa joko fyysisiä tai abstrakteja asioita. Vakioitu tieto mahdollistaa, että ohjelmistot pystyvät linkittämään yhteen saman asian eri mallit. Koska RYTV-hankeohjelma ajaa vakiointia, se samalla ajaa mallipohjaisen tiedon kulutuksen helpottamista, mikä on yksi syistä, jonka vuoksi Trimble on mukana edelläkävijänä ja RYTV-hankeohjelmassa. 

 

Antti Perälä, SSAB Europe Oy  

SSAB Europe Oy:n teknologiapäällikkö Antti Perälä esitteli SSAB:n toimintaa ja tuotteita sekä sitä, minkälaisia projekteja SSAB tukee. SSAB on teräspaaluvalmistaja, joten SSAB tukee hanketta, joka koskee teräspaalujen käyttöä rakentamisessa. SSAB tukee paljon tutkimusta, tuotekehitystä ja koulutusta. Standardisointi on sitä, että tehdään yhteiset pelisäännöt ja kaikki tekevät eri firmoissa asiat samalla tavalla. SSAB haluaa olla yleisemmälläkin tasolla mukana tukemassa, jotta käytännön työn taustalla toimiva standardointityö on kunnossa ja tämä taustatyö heijastuu käytännön tasolle asti. SSAB on ajamassa fossiilivapaata terästuotantoa, joten hankeohjelman kestävän kehityksen näkökulma on siksikin SSAB:lle tärkeä. 


Otto Alhava, Flow Technologies Oy  

Otto Alhavan (Flow Technologies Oy) puheenvuoro keskittyi vakioinnin välttämättömyyteen rakennusalalla. Alhava esitti tärkeän kommentin siitä, että vakiointi on välttämätöntä, koske se toimii välineenä, jolla alan toimijat pystyvät ottamaan alansa tulevaisuuden ja kehityksen haltuunsa. Koska rakennusalalla on käyttökelpoisia vakiointeja jo paljon, nämä pitää vain soveltaa yli toimialarajojen. Vaikka emme siis lähde täysin tyhjästä rakentamaan yhtenäistä vakiointia, rakennusalalla ei ole ollut kulttuuria toimia yli toimialarajojen. Näin ollen vakiointi on ollut hidasta toimialalla.   

Alhava esitteli myös lineaarisen prosessin, mistä hän nosti esille ne kohdat, joissa tietoa menetetään. Kohtina olivat esimerkki hankepäätös, valittu ehdotussuunnitelma ja vastaanottopäätös. Näin ollen tiedonvirtausta ei tapahdu suunnittelun, rakentamisen ja toimitusketjujen välillä. Alhavan mukaan tämä johtuu siitä, sillä rakentaminen tapahtuu enemmän t-kirjaimen mukaisena kuviona. Ratkaisuna toimii kolmen standardin käyttöönotto. Jotta tieto virtaisi ja voisimme määritellä rajapinnat, joiden yli se virtaisi, tarvitsemme seuraavat standardit: Tuoteyksilöinti ja -tunnistus, tuoteryhmien vaatimusten luokittelu ja tilaus-toimitusketjujen sanomaliikenteen valvonta.  

 

Johanna Akkanen, Turun kaupunki  

Johanna Akkanen Turun kaupungilta piti puheenvuoronsa vakiointiyhteistyön merkityksestä. Akkasen mukaan vakioimalla mahdollistetaan jokaisen rakennetun ympäristön osapuolen kyky toimia yhteisesti sovitulla ja vaaditulla tavalla sekä opitaan puhumaan yhteistä kieltä. Sitoutumalla vakioinnin minimitason vaatimuksiin pystymme kasvattamaan alan tekijöiden osaamista sekä tietotaitoa. Kun koko alaa koskevaa kehitystyötä tehdään, on huolehdittava, että kaikki osapuolet tulevat kuulluksi: kehitystä ja vakiointia tehdään koko alan tarpeesta koko alalle. Akkanen puhui myös siitä, miksi Turun kaupunki on lähtenyt mukaan RYTV-hankeohjelmaan. RYTV-hankeohjelma vähentää siiloja, jolloin voimme tehdä avointa ja pitkäjänteistä työtä yli yksikkö- ja kuntarajojen. Sillä on myös konkreettiset tavoitteet, jotka eivät perustu tutkimustulosten saamiseen vaan oikeisiin toimenpiteisiin, joita alalla tarvitaan. RYTV-hankeohjelman avulla rakennamme yhdessä Suomen huomisen infraa. 

Käy katsomassa Johannan puheen video!

 

RYTV-hankeohjelman projektien hyödyt  


RYTV Edelläkävijät -seminaarin lopussa halusimme esitellä RYTV-hankeohjelman kehitysvaiheen alkaneita projekteja.  

Ensimmäisenä Tommi Lius Afry Oy:lta esitteli Geotekniikan käyttötapauskuvaus: Paaluperustus –projektin. Projekti on ensimmäinen RYTV-hankeohjelman puitteissa aloitettu projekti. Projektin tavoitteena on tuottaa käyttötapauskuvaus paalutetun rakennuksen anturaperustuksista. Erityinen fokus projektissa on tiedon kulku eri hankevaiheiden ja rajapintojen yli. Lius esitteli myös projektin tavoitteeksi sen, että kuvaus parantaisi suunnittelumallin luonnin yhtenäisyyttä ja helppoutta. Yhtenäinen tieto luo paljon mahdollisuuksia esimerkiksi urakoitsijoille.  

Kansallisen infran tiedonsiirtostandardin ylläpito ja päivitys –projektin esitteli Jani Laukkanen Arkance Systemsiltä. Tällä hetkellä alalla on laajinten käytössä Inframodel 4.0.4-tiedonsiirtostandardi, joka on puutteellinen ja sen ohje ei ole ajantasainen. Lisäksi standardin kehitykseen ja ylläpitoon ei ole määritelty resursseja. Laukkasen mukaan nämä kolme ovat merkittävimmät ongelmat, jotka projekti pyrkii ratkaisemaan. Projektin toteutuksen tärkeimpinä seikkoina Laukkanen painotti avoimuutta ja sitä, että tulokset hyväksytetään alalla.  

Projektin hyödyiksi Laukkanen mainitsee rikkaamman tiedonsiirron mahdollisuuden, standardin kehitystyön ja käytön tukemisen sekä määritysten luoman perustan, kun siirrytään IFC-pohjaiseen tiedonsiirtoon.  

Viimeisestä puheenvuorosta vastasi Tomi Henttinen (Gravicon Oy). Hän esitteli Rakennusinformaation tiedonvaihdon käyttötapauskuvaukset –projektin. Vaikka projekti on vasta alkutekijöissä, Henttisen esitelmä tarjosi kattavan näkökulman vakioinnin tavoitteisiin ja ratkaisuihin. Henttinen esitteli informaatiovakioinnin kasi osa-aluetta, jotka olivat i) Mihin tietoa käytetään/tarvitaan? ii) Mihin ja miten tietoa tallennetaan? Koska Suomessa on jo eri keinoja tallentaa tietoa, RYTV-hankeohjelmassa itäisi keksittyä juuri siihen, millaista tietoa käytetään. Tämän mahdollistavat esimerkiksi käyttötapaukset. Jotta käyttötapaukset antaisivat haluamaamme tietoa, on ne toteutettava tietyn mallin mukaisesti (esimerkkinä IDM Standardi). 

Henttinen painottaa, että talotietosisältöjen käyttötapauskuvaukset voivat olla varsin laajoja, joten on parempi keskittyä kohdennettuun kuvaukseen. Ensimmäisinä käyttötapauksina voisivat toimia esimerkiksi reikäkiertoon tai hankintapaketteihin keskittyvät kuvaukset.   

Jokainen RYTV-hankeohjelman esitelty projekti pyrkii siis sujuvuuden ja yhtenäisyyden luomiseen. Voit käydä lukemassa lisää projekteista Projektiehdotukset kehitysvaihe 2022 –dokumentista.

Koko RYTV Edelläkävijät –seminaarin tallenne löytyy buildingSMART Finlandin Youtube-sivulta.

 


sisään Uutiset
E
Tietomallintamisen hyödyt vesihuoltolaitoksille -webinaarin ilmoittautuminen on nyt auki