Viime kevät on mennyt vauhdilla, ja nyt on aika vaihtaa kesävaihde päälle ja rentoutua. Ennen kesätunnelmiin siirtymistä puheenjohtajamme Tarmo Savolainen pohtii suomalaisen digitaalisen rakentamisen tilaa  ja toimitusjohtajamme Annina Lehikoinen palaa vielä RYTV-hankeohjelman kuulumisiin kesätervehdyksissään!

Tervehdysten myötä, hyvää kesää koko verkostolle!

Tarmo Savolainen (Väylävirasto),  buildingSMART Finlandin puheenjohtaja 

Voisiko suomalainen digitaalinen rakentaminen olla maailman parasta?

Kesäinen ilta on saavuttanut mökin terassin. Aurinko on jo painunut puiden taakse. On edelleen lämmin, hyttyset inisevät hieman kauempana - kiitos perinteisen hyttyssavukiekuran. Naapurilla on radio auki. Sieltä kuuluu Meiju Suvaksen Pure mua - mielestäni yksi kaikkien aikojen paras kesäbiisi. Tunnelma on upea!

Minulta on usein kysytty kysymys: onko Suomi edelläkävijä BIMissä? En osaa vastata kysymykseen. Olemme olleet sekä talo- että infrapuolella pioneereja avoimen tietomallintamisen alalla ja monessa kaupungissa on edistyneitä kaupunkimalleja. Mutta kun katsoo Impivaarasta muihin kyliin maailmalla, huomaa, että BIM ja digitaalinen tieto-ohjattu rakentaminen kehittyy hurjaa vauhtia joka puolella. 

Vastaan esitettyyn kysymykseen vastakysymyksellä: voisiko suomalainen digitaalinen rakentaminen olla joku päivä maailman parasta? Meillä on paljon edellytyksiä tulla maailman parhaiksi. Olemme teknologiaorientoitunut ja kehityshenkinen maa. Suomessa on osattu tehdä asioita yhdessä, adaptoida kansainvälisiä standardeja, tuoda päälle lisäarvoa ja tehdä maailmanmitassa erinomaisia tuotteita. Myymisessä ja Euroviisuissa häviämme ruotsalaisille, mutta tekniikassa olemme aina olleet kärkeä.

Toisaalta osaamme olla myös sisäänpäin kääntyneitä murjottajia ja yksin tekijöitä. Rakennusala on perinteisesti pörrännyt kotimaisin voimin ja joidenkin rääväsuiden mukaan "ei kuran mylläämisestä mitään tiedettä saa vaikka haluaisi". Olemme mestareita tuottamaan tietoa ja sitten hukkaamaan sen kaiken. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajajana en löydä 15 vuotta sitten tehdystä saneerauksesta mitään tietoja mistään. Valitamme mielellään seminaareissa omassa porukassa, että alalle pitäisi saada lisää rahaa. Muuten oltaisiin kyllä parhaita.

Kiinan rautateiden BIM-johtaja totesi aikanaan IFC Rail -hankkeen avausseminaarissa, että tulivat mukaan hankkeeseen, koska Kiinan ratamarkkinat ovat liian pienet houkutellakseen maailman parhaat ohjelmistot ja toimijat mukaan. Pitää tehdä yhdessä muiden kanssa. Euroopassa monessa maassa hallitustasolta on asetettu erilaisia BIM-mandaatteja. Julkiset hankkeet täytyy tehdä avoimissa kansainvälisiä standardeja hyödyntäen. Kehitys on vauhdikasta. Iso pyörä pyörii.

Jos haluaa olla maailman paras täytyy toimia kuin maailman parhaat. Suomessa on paljon erinomaisia hankkeita paremman rakennetun ympäristön puolesta. On ympäristöministeriön vetämä yhteentoimivuustyö, RYHTI-hanke, rakennuslupa IFC:nä 2025, Rava3Pro, Rakennetun ympäristön tietomallintamisen hankeohjelma RYTV, kansallinen tuotetietokanta -kehitys, Infra-O-hanke, Building 2030 ja monia monia muita. Suomalaiset yritykset hyödyntävät käytännön hankkeissa BIMiä innovatiivisin tavoin, koulutusorganisaatiot markkinoivat erinomaisia BIM-kursseja. Meillä on maailman parhaan keiton ainekset. Ripaus yhteistyötä, perinteisen ja digitaalisen rakentamisen siilojen rikkomista ja rohkeutta tehdä uutta kuitenkin tarvitaan. 

Jos tuudittaudumme pioneeriaseman tuomaan hyvänolon tunteeseen olemme kohta pihalla kuin se kuuluisa lumiukko. Digitalisaation hyödyt tulevat vain jos alan ja organisaatioiden johto niin haluaa ja priorisoi. Jos asia delegoidaan atk-osaston to-do-listalle ja jatketaan samaan malliin kuin ennen ollaan hävitty peli. Jos perinteisen rakentamisen pdf- ja excel-pohjaista prosessia ei uskalleta kyseenalaistaa ei voittoja tule. Digitalisaatio ei ole sama kuin digitointi. Tietoa tulee koko ajan enemmän ja enemmän. Käyttäkäämme sitäkin tehokkaammin, resurssiviisaasti. Kansallinen KIRA-kasvuohjelma on tunnistanut yhdeksi kasvun kivijalaksi digitalisaation. Nyt on aika koota voimat, tunnistaa kuka tekee ja mitä ja edetä alana samaan suuntaan.

buildingSMART Finlandin RYTV-hankeohjelma tekee nyt tulevaisuuden työkaluja toimialalle. Isona tavoitteena hankeohjelmassa on elinympäristön ja elämänlaadun paraneminen, resurssien kestävä hyödyntäminen, kestävämmät tuotteet, innovaatiot ja elinvoimainen kansantalous. Tähdätään organisaatioiden tehokkuuden ja hyvinvoinnin paranemiseen ja kokonaisvaltaisesti parempaan rakennettuun ympäristöön luomalla rakennetun ympäristön yhteiset tietomallivaatimukset ja tuomalla tietomallintaminen helpommin osaksi arkea. Jos et vielä ole mukana organisaatiosi kanssa niin äkkiä mukaan. Anniina ja Meeri toimistolta kertovat mielellään lisää miten mukaan pääsee.

Toivotan buildingSMART Finlandin puheenjohtajana koko jäsenistölle ja rakennetun ympäristön alalle rentouttavaa kesää ja tiiviimmän yhteistyön, rajojen rikkomisen ja uuden tekemisen täytteistä kesän jälkeistä aikaa. Jos haluaa olla Bonnie Tyler ei voi harjoitella ja laulaa kuin Meiju Suvas. Pure mua -kappale jäi suomalaiseksi huipuksi kesäbiisiksi. Se ei koskaan ollut maailman paras. On se silti hyvä, muttei maailman paras.

Tarmo Savolainen, buildingSMART Finlandin puheenjohtaja