Inframodelin (lyhyt) historia
mennessä Etta Melander | joulu 15, 2021

Inframodelin lyhyt historia

Tämän vuoden alussa luovutin bSF Infra -standardointiryhmän puheenjohtajuuden nuoremmalle kollegalle. Samalla on yllättävää huomata, että Inframodelin ”lähtölaukauksesta” on kulunut 20 vuotta. On siis hyvä aika katsoa taaksepäin ja käydä läpi tärkeimmät askeleet. Voimmeko juhlia saavutuksia? Mitä olemme oppineet?

 

2001

2000-luvulla käynnistetty Infra-kehittämisohjelma sisälsi myös vaatimattoman esiselvityksen infran tiedonhallinnan kehittämisestä. Selvityksessä nostettiin esiin yhteisen standardoidun tiedon tarve ja merkitys. Tuolloin lähtökohtana oli pääasiassa infran suunnitteluohjelmistojen välinen tiedonsiirto. Havaitut ongelmat kuulostavat hyvin tutuilta: monet eri formaatit, jotka eivät tue älykästä tiedonsiirtoa, osaamisen puute, puutteelliset dokumentaatiot ja niin edelleen. Selvityksessä esitettiin näkemykset tiedonsiirrosta lähitulevaisuudessa eri tasoilla: nollasta – jatketaan ennallaan – avoimeen vakioituun tiedonsiirtoon ja jopa yhteisiin avoimiin tietovarastoihin.

 

Tiedonvaihtoon liittyvien ongelmien katsottiin rajoittavan avointa kilpailua ja tuovan lisäkustannuksia hankkeiden suunnitteluvaiheille. Ongelmat aiheuttivat tietojen hukkaa ja ylimääräistä työtä. Myös rakennusvaiheesta alkoi tulla vaatimuksia digitaalisen tiedon toimittamisesta rakentamiseen. Jotain oli tehtävä!

 

2002 – 2003

Realistisimmat kehitysmahdollisuudet katsottiin olevan avoimen tiedonsiirron parantamisessa. Tätä varten käynnistettiin toteutettavuustutkimus nimeltä ”Inframodel”. Jotkin tiedonsiirron alueet, kuten pohjatutkimustiedot tarvitsivat vain yhdenmukaistamista ja ohjeistusta. Mutta keskeiset infran suunnittelutiedot – tie- ja rautatiegeometria, putkiverkot jne. tarvitsivat jotain uutta. Keskusteluissa oli myös täysin uuden standardin kehittäminen, mutta sitten huomattiin LandXML, joka näytti sisältävän juuri tarvittavat peruselementit. LandXML on tammikuussa 2000 lanseerattu infran tiedonsiirron ns. teollisuusstandardi, jonka konsortiossa oli mukana merkittäviä ohjelmistotaloja. Myös IFC-standardi noteerattiin. Talonrakennusala oli ollut aktiivinen sen suhteen Suomessa. Mutta IFC näytti kuitenkin silloin olevan tarkoitettu pääosin rakennuksille…

 

Infran kehitysohjelman ansiosta tästä alkoi pitkä hedelmällinen kehitysyhteistyö, jossa on ollut mukana ohjelmistoyrityksiä, konsultteja, urakoitsijoita, tutkimus- ja oppilaitoksia sekä merkittävässä roolissa suuret infran tilaajat.

 

2005-2007

Inframodel2-yhteistyöhanke (2005–2006) oli seuraava askel, jonka tavoitteena oli tehostaa tiedonvaihtoa olemassa olevien suunnittelujärjestelmien välillä. Pääpaino oli LandXML:ssä. Se oli käyttövalmis, mutta toisaalta ”laaja ja löysä” standardi.  Tarvitsimme tarkemmat määrittelyt LandXML:n soveltamisesta suomalaisiin suunnitteluperiaatteisiin. Kehityshankkeessa pilotoitiin menetelmää todellisilla projektiaineistoilla olemassa olevien suunnittelujärjestelmien välillä. Hankkeen tulokset, Inframodel2-dokumentaatio, julkaistiin kaikkien käyttöön.

 

Käyttöönoton nopeuttamiseksi tilaajat tukivat pilotointia myös todellisissa projekteissa. Osoitettiin, että Inframodel toimii. Inframodel2 julkaistiin myös verkkodokumentaationa.  Tämän jälkeen vuonna 2007 silloiset tie- ja ratavirastot julkaisivat suosituksen käyttää Inframodel2:ta osana projektien luovutusaineistoja.

 

Tuloksena oli siis älykäs tapa siirtää liikenneväylien suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää tietoa. Tärkeimmät osat olivat geometrialinjat, viiva- ja pintamallit sekä putkiverkot, joihin oli määritetyt kattavat ominaisuustiedot. Ydinasioita oli myös, että jokaiseen elementtiin voitiin liittää uuden Infra2006-nimikkeistön mukainen luokitus. Myös projektitietojen monipuoliset metatiedot olivat tärkeitä. Inframodel2 toimi hyvin kehitykseen osallistuvan ohjelmiston välillä!

 

2009-2010

Tietomallintamisen laajempi käyttöönotto oli kuitenkin hidasta. Infra-alalla oli kuitenkin paljon potentiaalia. Hyvin alkanutta kehitystä ei saisi pysäyttää. InfraTM (TM=tietomalli) oli infran tilaajien valmisteluprojekti, jolla pyrittiin nopeuttamaan koko elinkaaren aikaista tiedonhallinnan kehittämistä. Tuolloin luotiin myös termi tai brändi ”InfraBIM”, jolla haluttiin korostaa infran tietomallinnuksen eroa rakennusten tietomallintamiseen. Inframodel2 päivitettiin LandXML:n versioon 1.2.

 

2010-2014

InfraFINBIM-kehityshankkeessa tehtiin seuraava suuri harppaus. Hankkeen visiona oli, että vuonna 2014 suuret infran omistajat tilaavat vain tietomallipohjaisia palveluita. Tavoitteena oli systeeminen muutos, jossa perinteinen ajattelu korvataan älykkäällä tietomallipohjaisella palvelutuotannolla. Infran tilaajat tukivat kehitystä 30 erilaisella pilottihankkeella.

 

Kehityshankkeen tärkein tulos oli kattava InfraBIM-ohjeistus, ensimmäiset maailmassa infra-alalla näin laajassa mittakaavassa. InfraBIM-ohjeiden perusta, kolminaisuus – terminologia(nimikkeistöt), YIV Yleiset Inframallivaatimukset ja tiedonsiirtoformaatti – oli valmis hyödynnettäväksi. Infra- ja InfraBIM-nimikkeistön perusluokitus päivitettiin tukemaan paremmin tietomallista. Inframodel sai uuden laajennetun version IM3 ja käyttöohjeet loppukäyttäjille. Siltojen osalta päädyttiin käyttämään IFC:tä.

 

Kansainvälinen näkökulma oli ollut tärkeä jo vuosikymmenen alussa. BuildingSMART Internationalin (bSI) puitteissa perustettiin Infrastructure Room (InfraRoom) ja IFC infran osuuden kehittäminen alkoi. Tärkeä askel Inframodel-hankkeessa oli LandXML MVD (Model View Definition)-määrittely. Toisaalta se dokumentoi bSI:n puitteissa ”nopeutetun” OpenBIM-ratkaisun, joka perustuu olemassa olevaan avoimeen tiedonsiirtomäärittelyyn (LandXML), ja toisaalta se on auttanut IFC:n infra-laajennuksen kehittämisessä.

 

InfraFINBIM-hankkeen loppuarvioinnissa se mainittiin ’erinomaisena esimerkkinä markkinoiden radikaalista muutoksesta’. On myös sanottu, että InfraFINBIM:n alussa Suomessa oli vain muutama tietomalli-asiantuntija, mutta lopussa jo yli 200. Merkittävä askel oli myös se, että Väylävirastoon palkattiin ensimmäisen tietomalliasiantuntija vuonna 2012.

 

2015-2021

InfraFINBIM-hankkeessa todettiin myös selkeä näkemys tarpeesta jatkuvaan täydennyskoulutukseen sekä ohjeistuksien ylläpitoon ja kehittämiseen. Tehtävää olisi vielä paljon. Talonrakennuspuolella tietomallinnuksen kehittäminen aloitettiin jo vuonna 1996, ensin IAI:nä ja vuodesta 2007 lähtien buildingSMART Finlandina (bSF). BSF oli toiminut jo joitakin vuosia Rakennustietosäätiön (RTS) erityispäätoimikuntana.

 

BuildingSmart Finland (bSF) oli hyvä yhteistyöfoorumi myös infran kehitystyön jatkamiseksi. Toisaalta buildingSMART Internationalin standardointityöhön oli jo tiiviit yhteydet, toisaalta suurin osa RTS:n tietopalveluiden sisällöstä tuotettiin toimikunnissa yhdessä viranomaisten, muiden järjestöjen ja alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa.

 

BSF Infra-ryhmä perustettiin vuonna 2014 samaan aikaan kaupunkimalli- and koulutus -ryhmien kanssa. 2010-luku on ollut bSF Infrassa on ollut hyvin työtäyteistä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Onneksi niin bSI InfraRoomin ohjauksessa kuin ydinstandardisointityössä on ollut erittäin päteviä edustajia Suomesta.  BSF Infrassa taas on löytynyt aktiviinen joukko tukemaan standardisointityötä.

 

Vuonna 2018 julkaistiin laajennettu Inframodel4-versio ja vuonna 2019 uudelleen jäsennelty YIV. bSF Infra-ryhmässä on edistetty useita asioita vuosina 2020–2021, joista voi mainita mm. ohjeiden pienet päivitykset, Infra-nimikkeistön päivitysehdotus,  määrä- ja kustannustietojen liittäminen Inframodeliin, inframallien laadunvarmistuksen kehittäminen, osallistuminen IFC Infran käyttöönotto-hankkeeseen, Inframodelin LandXML:n  ja IFC:n sisällön kartoittaminen ja vertaaminen. Lisäksi on laadittu Inframodel-etenemissuunnitelma ja strategia siirtymiseen vaiheittain LandXML:stä IFC: hen.

 

Ja nyt 20 vuoden jälkeen kuulostaa loistavalta, että vuoden 2021 alusta buildingSMART Finland on nyt virallisesti oma yhtiö aktiivisten fiksujen henkilöiden vetämänä. Myös suuri tavoite, IFC 4.3 infra -laajennus, on äänestetty lopulliseksi bSI-standardiksi. Kaikki valmiina seuraavaan isoon loikkaan! Miten tietomallimaailma muuttuu seuraavan 20 vuoden aikana?

 

***

Sitten takaisin tekstin alussa esitettyihin kysymyksiin. Millaisia ajatuksia tämä 20 vuoden matka saa minut ajattelemaan? Ensin kaikki työhön osallistuneet ihmiset. Alussa pieni ryhmä, mutta sitten yhä useampi uusi asiantuntija ja organisaatio, jotka ovat tarvittaessa panostanut myös omaa työtä yhteiseen kehittämiseen. On ollut hienoa työskennellä kasvavassa InfraBIM-yhteisössä. On myös mielenkiintoista, että monet ydinhenkilöt ovat olleet mukana alusta tähän päivään; yritysten tai organisaatioiden nimet ovat tosin saattaneet muuttua! Nykyään on kansainvälisiä ohjelmistoyrityksiä suomalaisten sijaan. Myös konsulttien ja urakoitsijoiden kenttä on muuttunut.

 

InfraBIM-ohjeistukset ovat yleisesti nopeuttaneet tietomallinnuksen hyödyntämistä, mutta pääasiassa suunnittelussa ja rakentamisessa, ei niinkään kunnossapidossa tai omaisuudenhallinnassa. Erittäin tärkeä osa on ollut dokumentoitu vakioitu tapa luovuttaa aineisto eteenpäin sekä Inframodel-tiedonsiirto eri sovellusten välillä. Tämä kehitys on tuonut myös markkinoille uusia toimijoita.

 

Erityisiä kohokohtia ovat olleet lähtötietomalli-konseptin käyttöönotto ja koneohjausohjauksen laaja käyttö. Yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa on hyödynnetty tietomallinnusta. Oppilaitosten ja yritysten tarjoaman tietomallikoulutuksen ansiosta asiantuntemus on laajentunut. Infran tilaajat ovat tukeneet merkittävästi tietomallipohjaista toimintaa. Kokonaisuudessaan minusta tuntuu, että Suomessa tietomallinnus on otettu käyttöön hyvin käytännöllisellä ja ketterällä tavalla.

 

Tarvitsemme kuitenkin edelleen laajempaa osaamista ja helppokäyttöisempiä työkaluja. Tietovarastoja on avattava ja todella rikastettava standardoitua älykästä tiedonkulkua. Edelleen suunnittelussa ja rakentamisessa vaaditaan valtava määrä piirustuksia ja dokumentteja. Ja siten valtava määrä manuaalista työtä. Ehkä, kuten tiedetään, 3D on tietomallinnuksen ensimmäinen askel, ja kestää jonkin aikaa ymmärtää, mitä todella vaaditaan koneluettavilta tietoprosesseilta.

 

Mietin myös, kuinka nopeasti uusien teknologioiden käyttö on edennyt: laserkeilaus, IoT, avoimet rajapinnat, virtuaalimallit, pelimoottorit, droonit, pilvipalvelut, tekoäly ja niin edelleen. Toisaalta olemme jumissa vanhassa tekniikassa, esimerkiksi tietojärjestelmissä ja ohjelmistoissa. Tietojen määrä kasvaa. Onko tiedonkulkua mahdollista standardoida?

 

Yhteenvetona voi kuitenkin sanoa: erittäin mielenkiintoista, paljon työtä, optimismia, haasteita, pettymyksiä, toivoa. Ehkä vertaistuki tietomallinnusta edistävien työkavereiden kanssa on ollut minulle tärkein asia!

 

Näen toivon pilkahdusta. On kasvava ymmärrys standardoinnin tarpeesta ja tarpeesta noudattaa tiukasti standardeja rakennetussa ympäristössä. Vastaavasti rakennetun ympäristön toimijoilla on yhteinen visio standardoinnista eri osa-alueilla – rakentamisesta, infrasta, maankäytöstä ja kaupunkimallinnuksesta. On suuri mahdollisuus ottaa seuraava iso askel eteenpäin yhdessä.

 

Olen esittänyt ajatuksiani vain kapeasta (inframodelissa) omasta näkökulmastani. Nyt on myönnettävä, että kertomus InfraBIM-historiasta ei ollutkaan niin lyhyt. Sinulla saattaa olla samanlaisia muistoja tai ajatuksia. Vai oletko katsonut asioita eri näkökulmasta?

PS. Yksi tärkeä etappi unohtui kertomuksesta: InfraBIM Open, joka pidettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2018 Tampereella. Ehkä tapaamme ensi tammikuussa Lyonissa tai ainakin 2023 Tampereella!

 

Juha Liukas toimii Sitowisessä infran tiedonhallinnan ja tietomallinnuksen johtavana asiantuntijana. Hän on ollut mukana infra-alan tietomallinnuksen kehityshankkeissa vuodesta 2001. Hän on toiminut aktiivisesti  buildingSMART Finlandin Infra-ryhmässä sen toiminnan alusta saakka mm.  standardointiryhmän puheenjohtajana. Uran alkuajoilta Juhalla on kokemusta geoteknisenä suunnittelijana sekä yli 20 vuoden kokemus ohjelmistokehitystyöstä.

 

sisään bSF Blogi
# fi

Mr. Infra BIM: Vakioinnin sietämätön vaikeus – ATK !
mennessä buildingSMART Finland | marras 13, 2018