Yhteisen terminologian tärkeys kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiossa

Ajatuksia aidosta digitaalisaatiosta kiinteistö- ja rakentamisalalla, ja sen vaatimasta ajattelutavan muutoksesta

Digitalisaatio on muuttamassa kiinteistö- ja rakentamisalaa aivan lähivuosien aikana, ja muutosta on näköpiirissä enemmän kuin viimeisen menneen vuosikymmenen aikana on tapahtunut. Mitä aito digitaalisaatio tarkoittaa? Pähkinänkuoressa se on muutos analogisen maailman toimintatavoista ja logiikasta aidosti digitaaliseen työnkulkuun, jossa tieto on koneluettavaa, koneymmärettävää ja automaattisesti käsiteltävää. Ja tämä tapahtuu ilman, että ihminen on joka välissä tuottamassa, tallentamassa, hukkaamassa ja arkistoimassa samaa tietoa moneen kertaan. Tähän mennessä olemme vain "digitalisoineet" analogisen maailmaan toimintatapoja muuttamatta logiikkaa, ja uskotelleet itsellemme, että tämä on sitä "digitalisaatiota". 

Sanotaan nyt suoraan, rakentamisala ei ole digitalisoitunut, ja sen takia alan tuottavuus on tolkuttoman huono. Mitään tuottavuuden kasvua ei ole käytännössä tapahtunut sen jälkeen, kun tietokoneet tulivat alalle.

Yhtenä tärkeimpänä alan kehityksen osana on Building Information Modelling & Management (BIM), joka on tullut kotimaiseen käyttöön nimellä tietomallintaminen. Termiä BIM vierastetaan edelleen, vaikka se kuvaa parhaiten mistä tässä tarkalleen on kyse; rakennetun ympäristön informaation mallintamisesta ja hallinnasta digitaalisena työnkulkuna koko elinkaaren läpi. Kyse on paljon enemmästä kuin ruudulla pyörivästä 3D-mallista ja mallitiedostosta, mihin keskustelu yleensä jumiutuu.

Miten tietomallintamisesta puhuminen on sujunut? No, olin äskettäin tilaisuudessa, jossa kysyjä esitti kysymyksen tietomallista (data model), tarkemmin sanottuna kaavatietomallista. Vastaaja vastasi puhumalla tietomallista (information model). Tarvittiin vielä kolmas henkilö huikkaamaan, että kuulkaa, nyt ette puhu samasta asiasta.

Termit "data", "informaatio" ja "tieto" eivät ole toistensa synonyymeja millään kielellä, mutta sillä tavalla niitä yleisesti käytetään. Kun missä tahansa alan tapahtumassa käy, varsinkin termin "data" viljely on suosittua. Ehkä siten kuullostaa fiksummalta? Jos kuulija sattuu tietämään, että kyseessä eivät ole synoomit, viesti kuulostaa vähintään erikoiselta. Miksi on tärkeää tehdä eroa termeille "data", "informaatio" ja "tieto" moni voi kysyä, ennenkin on pärjätty. Mielestäni sen takia, että näiden termien perusteiden ja hierakian ymmärtäminen avaa ovet aidosti digitaalisen työnkulun ymmärrykselle.

Tämän digitaalisen ajattelutavan myötä on käynyt selväksi, että yhteinen ja yhtenäinen terminologia on keskeisessä roolissa, jotta ala voi edetä tehokkaasti ja ymmärtää vaatimukset ristiriidattomasti. 

Miksi olemme terminologisessa umpisolmussa?

Suomessa vuonna 2023 hyväksytty uusi rakentamislaki oli lajissaan maailmanlaajuinen edelläkävijä. Siinä oli selkeä perusta ilmaston muutoksen hillitsemisessä ja rakentamisalan digitalisoinnissa. Laissa oli jopa mutkan kautta mandaatti BIM-mallintamiselle, vaikkei sitä oltukaan sinne suoraan kirjoitettu. Maailmalla tämä herätti innostusta, sen voin ilokseni sanoa. Sen sijaan ala ei välttämättä ymmärtänyt, mitä lailla tavoiteltiin. Eikä ymmärtänyt myöskään seuraava hallitus, nimittäin rakentamislain korjaussarja 2024 sekoittaa pakkaa entisestään. Vaikka uusi rakentamislaki oli edistyksellinen, se epäonnistui jo aikaisemmin tunnistettujen terminolgiaepäselvyyksien korjaamisessa, ja kuoppa syveni entisestään. Lopputulosta ei sitten ymmärretty alkuunkaan. Jos ei ole ymmärrystä, digitalisaatiota ei synny.

Valitettavasti nykyisessä tilanteessa lainsäädännössä käytetty terminologia ei vastaa alan kansainvälisiä standardeja, mikä aiheuttaa haasteita ja jopa väärinkäsityksiä. Esimerkiksi rakentamislain korjaussarjassa lanseerattu uusi termi "pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli" ei ole tunnettu eikä tunnistettu alan ammattilaisten keskuudessa. On siis keksitty uusi termi, jossa teknologian näkökulmasta ei ole päätä eikä häntää. Analogisen maailman logiikalla ei voida kuvata digitaalisen maailman vaatimuksia. Jos näin tehdään niinkin keskeisessä asiassa kuin laissa ja asetuksissa, lopputuloksena lainsäädäntö ei ohjaa alaa aidosti digitaaliseen muutokseen. Emme siis vieläkään saa aidosti digitaalista työnkulkua ja tuottavuuden parantumista aikaiseksi, vaan jatkamme pdf-tiedostojen pyörittelyä merkitsevinä dokumentteina yhtä tehottomasti kuin aina ennenkin.

Digitalisaation edistämiseksi meidän on ajateltava asioita uudella tavalla ja otettava perustaksi digitaalisten ratkaisujen vaatima ajattelutapa. Tässä yhteydessä terminologian merkitys korostuu. Meidän on varmistettava, että käytetty terminologia on selkeää, ymmärrettävää ja yhtenäistä. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyseessä ovat koko alaan vaikuttavat vaatimukset.

Mielestäni yksi askel oikeaan suuntaan olisi termin "tietomalli" korvaaminen termillä "informaatiomalli". Informaatiomalli tarkoittaa yksiselitteiseseti BIM-mallia, kun taas tietomallilla tarkoitetaan yhteentoimivuusalustaltakin löytyviä loogisia tietomalleja. Molempia tarvitaan, eivätkä ne ole sama asia. Tämä ero on määritelty myös yhteentoimivuusalustan sanastoissa. Miksi lainsäädäntö käyttäisi eri terminologiaa kuin ympäristöministeriön oma yhteentoimivuustyö?

Avataan umpisolmu tekemällä päätös

Esitän, että alan toimijoiden tulisi tehdä yhteistyötä yhteisen ja ristiriidattoman terminologiapohjan määrittelemiseksi ja käyttöönottamiseksi johdonmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että meidän tulisi perustaa terminologia kansainvälisten standardien, kuten ISO-19650, mukaisesti. Ja nyt pitää lisätä, etteivät nuo standardit ole mitään mörköjä, meille on vain muodostunut toimintakulttuuri, jossa ne on helppo sivuuttaa. Ja sen sivuuttamisen takia emme työskentele digitalisoituneella alalla.

On erittäin tärkeää, että kiinteistö- ja rakentamisalalla on yhteinen ymmärrys kehityksen suunnasta, teknisistä ratkaisuista sekä standardien mukaisista toimintatavoista. Yhteinen terminologia on tässä avainasemassa. Meidän on varmistettava, että käytämme oikein määriteltyjä ja yhteisesti hyväksyttyjä termejä, jotka tukevat alan kehitystä ja digitalisaatiota. Yksi suurimmista askelista olisi termin "informaatiomallintaminen" käyttöönotto. 

Kansainvälisessä yhteistyössä olen huomannut, että asioista voidaan puhua oikeilla termeillä ja niitä voidaan jopa muuttaa. Yleisten termien muuttaminen ole mitenkään mahdotonta, kunhan se tehdään johdonmukaisesti ja yhteisellä päätöksellä. Omalla virallisella äidinkielelläni ruotsiksi "informationsmodellering" ja siihen liittyvät standardit ovat paljon helpompia ottaa käyttöön ja soveltaa, kun sana "information" on jo hallussa. Kaksikielisenä en näe mitään estettä, eikö termin informaatio käyttö onnistuisi suomeksikin. Sehän on suomenkielinen sana ja sille on selkeä tieteellinen määritys. Ruotsalaisia kollegoja kuunnellessa olen saanut ahaa-elämyksiä digitaalisen työnkulun kuvaamisesta. Tieto ja informaatio eivät ole sama asia, ja meidän puhuttava asioista niiden oikeilla termeillä aidon digitaalisaation mahdollistamiseksi.

Annina Lehikoinen, rakennetun ympäristön asiantuntija

Tukholma 18.9.2024