Miksi avoin BIM?
Minulta kysytään usein buildingSMART Finlandin puheenjohtajana sama kysymys: Miksi avoin BIM on hyvä ja kaunis? Olen tätä asiaa nyt mutustellut 7,5 vuotta tilaajan roolissa, 3,5 vuotta bSF-verkoston puheenjohtajan roolissa ja tässä oma vastaukseni: Miksi? Miten? Kuka?
Tarmo Hong Kongin maisemissa Avoin BIM tuo tehokkuutta ja säästöjä
Avoimiin standardeihin perustuva tietomallipohjainen toimintamalli on tehokas ja kaikkia hyödyttävä tapa toimia. EU:n komission alaisen EU BIM Task Groupin julkaisema BIM Hand Book arvioi, että täysimääräinen avoimeen BIM:iin perustuva toimintamalli koko Euroopan alueella toisi säästöjä 15-25% rakentamisen sektorille. Jo 10% säästö toisi 130 miljardin euron tehostumisen 1,3 biljoonan euron Eurooppalaisille markkinoille. Rakennus- ja infrasektori edustaa 9 prosenttia EU:n BKT:sta ja työllistää 18 miljoonaa ihmistä. Se on tärkeä osa koko Euroopan talouskasvua ja 3 miljoonan yrityksen ala.
Isoille luvuille on helppo sokaistua. Opiskeluaikana ylioppilaskunnan edustajistossa satojen miljoonien budjetti meni nuijankopautuksella läpi, mutta kun pääaulasta uhattiin poistaa syksyllä seutulipun uusimispiste, käytiin aiheesta lähes tunnin keskustelu. Ihmiset tykkäävät yksityiskohdista. No niitäkin näyttöjä tästä aiheesta on.
buildingSMART Finlandin BIM-päivässä 7. toukokuuta Jarmo Niskanen piti erinomaisen esityksen avoimen tietomallintamisen hyödyistä 140 miljoonan euron hankkeessa Keski-Suomessa. Kuusi miljoonaa euroa oli arvio prosessin tehostumisesta. Mallipohjainen siltojen suunnittelu, tarkastus-, työmaakokous- ja rakentamisprosessin säästö oli hankkeesssa 28 viikkoa tehollista työaikaa. Hanke avattiin liikenteelle 9 kuukautta suunniteltua aikaisemmin. Aikamoisia lukuja saavutettiin yhdessä hankkeessa. (Lue lisää: https://kirafoorumi.fi/kira-tehokkuutta-vakioinnilla-vaylaviraston-kirri-tikkakoski-hanke/)
Esimerkkejä löytyy lisää. Vilkkaan rautatieaseman korjaus tietomallipohjaisesti virtuaalisella optimoinnilla, mahdollisti liikenteen jatkumisen ja töiden siirtymisen totaalikatkoista ja yötöistä normaalivuoroihin. Jokainen rakentamisesta vähän ymmärtävä ymmärtää, että silloin säästyy suoria euroja, tehdään laadukkaampaa lopputulosta turvallisemmassa ympäristössä. Yhteiskunnan välilliset säästöt tulevat sitten vielä päälle ja plussana iskät ja äidit pääsevät terveenä illaksi kotiin. Ei ollenkaan huono yhtälö.
Eivätkä nämä esimerkit rajoitu vertikaaliseen rakentamiseen. Pystysuoraan rakennettavat talot tottelevat samaa logiikkaa. BIM-päivässä Jan Lund Coflowsta näytti esimerkkejä, joissa oli avoimella BIM-pohjaisella rakentamisella saatu pois rakennusajasta -30% ja päästöistä -17%. Hienoja lukuja suoraan oikeista hankkeista, oikeilta henkilöiltä.
Jos sinulla on lisää esimerkkejä niin haastan kertomaan näitä Kira-kasvuohjelman Mia Toivaselle (mia(a)kirafoorumi.fi). Nostetaan hyviä käytäntöjä esiin ja jaetaan sitä kautta sanomaa, että voimme tehdä asioita nykyistä paremmin. Aihe on tärkeä etenkin näinä vaikeina aikoina, kun voisimme säästää tehostamalla prosessia pelkkien leikkausten sijaan.
Kuva Kirri-Tikkakoski-hanke, Väyläviraston BIM-työkalu
Miten hyödyt saadaan?
Hyvä tietomallipohjainen hanke syntyy vain silloin, kun kaikki ovat mukana joukkueena. Osaava tilaaja, osaavat ja ennakkoluulottomat palveluntuottajat, hyvät työkalut ja yhteen hiileen puhaltamisen henki antavat kaikille vähän enemmän. Ei siihen aina allianssia tarvita, edellisen kappaleen esimerkit olivat ST-hankkeesta, ihan perinteisestä monen toimijan ratahankkeesta ja normaaleista talohankkeista.
Käynnissä olevissa jalkapallon EM-kisoissa hyvä joukkue toimii siten, että taitavat yksilöt pelaavat sovittujen sääntöjen mukaan joukkueena yhteen. Sama toimii tehokkaassa suunnittelu- ja rakentamisprojektissa. Se vaatii johtajuutta, valmentamista, osaavia yksilöitä ja hyvää tiimiä. Seminaareissa kuulee usein jääkiekkovalmentajien esimerkkejä johtajuudesta ja yhteisistä unelmista.
Mutta mitä esimerkkejä johtajuudesta, sitoutumisesta pelisääntöhin ja tiimipelaamisesta olen itse nähnyt. Olen ollut suunnittelukokouksessa todistamassa, kun yhden tekniikkalajin edustaja ei ole kuukausien jälkeen toimittanut omaa aineistoaan sovitussa avoimessa tietomallimuodossa, vaikka yhdessä oli sovittu ja muut ovat jo osansa tehneet. Projektipäällikkö lausui kokouksessa kainot sanat: ”Jos materiaalit eivät ole ensi kokouksessa sovitun mukaisia, lähtee tekniikkalajin suunnittelija vaihtoon”. Seuraavassa kokouksessa tiedot olivat jiirissä. Ei tarvittu yhteistä allianssia ja suuria unelmia, vaan ihan pieniä sanoja ja tekoja. Hyvä esimerkki arjen tietojohtamisesta!
Kaikkea ei voi muuttaa kerralla. Taloja, katuja, teitä, ratoja ja vesiväyliä pitää rakentaa koko ajan. Koko maailmaa ei voi muuttaa mallipohjaiseksi hetkessä – jos joku muuta väittää niin väitän, että yrittää huijata ja myydä oman kikkulansa sinulle tällä verukkeella – pitää edetä askel kerrallaan systemaattisesti kuin saksalainen jalkapallojoukkue. Tarvitsemme näkemystä, tavoitteita, ihmisiä, osaamista, prosessien hiomista ja työkaluja. Muutos on aina vaikeaa ja hidasta, siksi monet uppoutuvat huonoiksikin todettuihin rutiineihin ja vain harvat muuttavat asioita.
Kuka?
Kaikki puhuvat digitalisaatiosta. Sitä tuutataan monesta paikasta. Yksittäiset yritykset puhuvat kauniisti BIMistä ja kaiken kattavista ratkaisuista. Moni projekti sanoo ratkaisevansa digitaalisen kaksosen arvoituksen kuudessa kuukaudessa kuin Indiana Jones. Niin kuin aina: jos joku kuulostaa liian hyvältä niin sitä se on. Kukaan ei yksin ratkaise alan tuottavuushaasteita ja paranna maailmaa. Tarvitaan yhteistyötä, osaamista, oikeat henkilöt, laadukkaat työkalut ja tietenkin avoimet standardit.
Avoin BIM ja ne alan säästöt tarvitsevat monta kerrosta:
- Vain osaava ja sitoutunut organisaatio ja sen yksilöt voivat ratkaista omat erityishaasteensa.
- Esimerkiksi vain Väylävirasto vastaa tie-, rata- ja vesiväyliensä koko elinkaaren tietotarpeista. Emme voi ulkoistaa tahtotilaamme, ydinosaamistamme ja tietojamme.
- Tarvitaan osaavat toimijat, kilpailtu markkina ja laadukasta tietoa jokaisessa projektissa joka päivä.
- Kilpailla voi laadulla ja sitä täytyy osata vaatia, myös laadukasta tietoa. Tieto voi olla ensimmäisellä kerralla vaikea tuottaa juuri oikeassa muodossa, mutta seuraavalla kerralla se helpottuu. Ja kaikki voittavat.
- Tarvitaan alan vakioimista ja kansainvälisiä standardeja. Tieto liikkuu vain avoimien kansainvälisten standardien kautta.
- Jos oma ohjelmistovalmistajasi on ylivoimaisen hyvä, ovat avoimiin standardiformaatteihin perustuvat tiedot sinun henkivakuutuksesi myös tulevaan. Joku päivä omistuspohja ja strategia voivat muuttua laadusta rahastamiseksi. Maailma on yllättävän raadollinen.
Onnistumisen varmistamisessa buildingSMART Finland (www.buildingsmart.fi), RYTV-hankeohjelma (https://buildingsmart.fi/rytv) ja buildingSMART International (www.buildingsmart.org) voivat auttaa. Osaavassa verkostossa pääset vaikuttamaan, oppimaan ja keskustelemaan muiden kaltaisiesi kanssa avoimen BIM:in hyödyistä ja käytöstä arjessa. Hankeohjelmassa luodaan yhdessä työkaluja parempaan ja toimivampaan arkeen.
Niin bSF kuin hankeohjelma ovat vain yhtä vahvoja, kuin siinä mukana olevat organisaatiot. Jos et ole mukana toiminnassa niin nyt kiireesti mukaan. Ota yhteyttä Annina Lehikoiseen (annina.lehikoinen(a)rakennustietomalli.fi) ja katsokaa yhdessä, miten saatte parhaiten oman organisaation äänen kuuluviin ja hyödyt esiin.
Kesäaamu Jängynjärven rannalla Lappeenrannassa (kuva Tarmo Savolainen)
Yllä olevan kesäisen järvikuvan myötä haluan toivottaa hyvää, leppoisaa, avointa ja aurinkoista sekä erinomaisen tietorikasta kesää! Jatketaan syksyllä kohti sitä kuuluisaa voittoa!
Tarmo Savolainen
buildingSMART Finlandin puheenjohtaja