KIRA-data liikkeelle ja kiertoon keskustellen ja tietoa jakaen: mistä pyöreässä pöydässä keskusteltiin?

Olimme mukana järjesteämässä pyöreän pöydän keskustelusarjaa torstaina 22.9. Tässä tiivistelmä siitä, mitä tapahtumassa keskusteltiin.


Tallenne


Rakennustieto Oy:n yhteiskuntasuhteiden johtaja ‍Jaana Matilainen toivotti osallistujat tervetulleeksi ensimmäiseen datan virtaamisen pyöreän pöydän keskusteluun.
Tarve pyöreän pöydän keskustelulle on herännyt, kun tätä tilaisuutta valmistellut ydinporukka tunnisti, ettei kukaan tunne aihetta ja käynnissä olevia hankkeita kunnolla ja laajasti.
 
Rakennustietosäätiö RTS:ssä tutkimusjohtajana toimiva Tommi Arola on koonnut kokonaiskuvaa KIRA-alan datan virtaamiseen liittyvistä kehityshankkeista sekä selvittänyt yrityksiltä niiden digikehitystä. Digitaalisuuden kehitysresursseja käytetään yrityksissä nyt yrityksen ydintiedon hallintaan sekä esimerkiksi arkistoinnin, asiakaspalvelun, kiinteistöjohtamisen ja BIM:in kehittämiseen. Nopeasti pinnalle nousseina aiheina ovat datan suojaaminen ja kyberturvallisuus.
Toisaalta yritykset ovat tunnistaneet tarvitsevansa kiertotalouden kannalta oleellisia tietoja muilta toimijoilta. Tietotarpeet lisääntyvät jatkuvasti. Arolan mukaan yllättävilläkin tahoilla on intressejä kiertotalouden tietoon; esimerkiksi investointi- ja sijoitusyrityksissä on varmasti myös kiinnostusta tähän dataan. Tarvitaan tietoa ja tiedonvaihtoa yli toimialarajojen.
 
Laajoja hankkeita ja uudistuksia on käynnissä sekä EU:ssa että Suomessa. Arolan alustavassa kartoituksessa on löytynyt 17 kiertotalous- ja datateemaan liittyvää hanketta, jotka kehittävät dataa, konsepteja, regulaatiota tai tutkimusta. Hankkeita on todella paljon liikkeellä, ja päällekkäisen työn välttämiseksi Arola kokoaa ja julkaisee tiedot erilaisista hankkeista kaikkien saataville KIRA dataflow -tilannekuvaportaaliin. Tommi kutsui yleisön täydentämään hankekartoitusta; meilaa tai soita siis Tommille omasta hankkeestasi!



Hankkeet tähtäävät kaksoissiirtymään
 
VTT Rita Lavikka, Senior Scientist, kertoi ACCORD Horisontti Eurooppa -hankkeesta, jossa tähdätään rakennuslupaprosessin automatisointiin ja digitalisointiin. Projektissa on mukana 11 Euroopan maata ja 21 organisaatioita. Hanke vauhdittaa sekä vihreää että digitaalista siirtymää.
 
Hankkeella pyritään mahdollistamaan tiedon yhteentoimivuutta, kehittämään ratkaisuja rakennusten vaatimustenmukaisuuden tarkastuksen automatisoimiseksi ja sekä tukemaan koneluettavien määräysten luomista. Projektissa luodaan ohje tietomallipohjaiselle automaattiselle tarkastukselle sekä kehitetään yritysten kanssa ratkaisuja ohjelmistojen tiedonvaihtoon. Suomen ja Viron demossa tavoitteena on automatisoida rakennuslupavaiheen ympäristövaatimusten mukaisuuden tarkistusta.
 
Toisena hankkeena esiteltiin CO2 DataHub, jonka visiona on luoda Suomen kira-alalle edelläkävijäorganisaatioiden muodostama dataverkosto, valotti Vastuu Groupin hankejohtaja ‍Roope Pajasmaa. Verkoston tavoitteena on johtaa koko toimialaa keventämään hiilijalanjälkeään ja parantamaan kokonaiskestävyyttään.
 
Hankkeessa varsinaisen työn tekee viiden organisaation muodostama ydinryhmä. Hankkeen työskentelymallina asiakasorganisaatiot (yritykset, kaupungit ja kunnat) antavat konkreettisia käyttötapauksia ja pilottiprojekteja, joita ratkotaan työpajoissa. Hankkeen ohjausryhmän kokouksiin on mahdollista tulla tutustumaan kutsusta ja Pajasmaalle viestimällä kiinnostuneet pääsevät tutustumiskäynnille.

Pajasmaa korosti, että manuaalisesta työstä on päästävä eroon! Voimme kopioida muilta toimialoilta hyviä digitalisoinnin käytäntöjä.


 
Eurooppalainen dataverkosto Suomessa
 
Suomen Gaia-X koordinaattori ‍Anssi Komulainen, Sitran projektinjohtaja, valotti Suomessa vuonna 2021 alkanutta Gaia-X hanketta. Eurooppalaisessa Gaia-X -hankkeessa luodaan Eurooppaan datan jakamisen pelisäännöt, joihin yritykset voisivat luottaa, että datan liikkuminen on kontrolloitua ja turvallista, jos ja kun he avaavat omaa datansa muiden käyttöön. Organisaatioiden data-alustojen pitää mahdollistaa yhteentoimivuus EU-lainsäädännön edetessä.
 
Euroopan laajuisessa verkostossa on jo mukana 355 yritystä ja muuta toimijaa noin 15 toimialalta. Kansalliset hubit koordinoivat tiedonjakoa kansallisesti.
Eurooppalainen data-avaruus jäsentelemään, ja ensin mukaan tulevat pääsevät mukaan määrittelemään pelisääntöjä, ja myöhemmin mukaan tulevat ehtivät vain peliin mukaan.
Suomen Hubin tavoitteena on ymmärtää tärkeät toimialat sekä etsiä mukaan relevantit toimijat. Sitra haluaa varmistaa suomalaisten yritysten kilpailukyvyn aiheessa.
 
Suomen Gaia-X hankkeen kiertotalouden työryhmän vetäjänä on Inka Orko, VTT:n kiertotalouden lead. Orkon mukaan ryhmän visio on tukea digitaalista kiertotaloutta eli lisätä boostia kiertotalouden transitioon. Tämän vuoden tavoitteina on koota tilannetietoisuutta kiertotalousdatasta, ottaa yhteyttä muihin hankkeisiin sekä sukeltaa syvälle konkreettisiin käyttötapauksiin, joissa kiertotalousdataa on kehitettävä. Ryhmä on tunnistanut rakennetun ympäristön yhdeksi relevantiksi toimialaksi.


 
Tieto läpi elinkaaren pullonkauloista
 
RYTV-hankeohjelma luo perustan rakennetun ympäristön tiedon vakioinnille, kertoi Annina Lehikoinen, Rakennustietosäätiön omistaman yleishyödyllisen yrityksen Rakennustietomalli Oy:n toimitusjohtaja.
 
Vakioinnilla tavoitellaan tiedon parempaa liikkumista koko rakennetun ympäristön elinkaarella. Datan paremmalla virtaamisella tavoitellaan kaksoissiirtymän mukaisesti elinympäristöjen laadun paranemista, organisaatioiden tehokkuuden parantamista.
Vakiointia ei voi tehdä kukaan yksin, ja Lehikoinen korosti toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Vakioinnin myötä kaikki yritykset pystyvät nousemaan palveluiden tuottamisessa uudelle tasolle.
 
Tänä vuonna hankkeessa on meneillään kehitysvaihe ja rahoituksen kerääminen. Ensimmäisen käyttötapauksen projektityö on myös aluillaan. Hankkeen projektiehdouksiin voi tutustua BuildingSmartin sivuilla. https://buildingsmart.fi/rytv#scrollTop=0
 
Tilaisuudessa käytiin keskustelua pienryhmissä, joissa etsittiin datan virtaamista estäviä tekijöitä rakennushankkeen elinkaaren aikana. Näitä pullonkauloja löydettiinkin paljon useista rakennushankkeen elinkaaren vaiheista. Toisaalta havaittiin useita tekijöitä, joita ei voi sijoittaa tiettyyn pisteeseen rakennuksen elinkaarta, esimerkiksi koulutus, asennemuutos, työkalujen käyttöönotto ja niihin perehdyttäminen. Tärkeinä suurina haasteina ovat muiden hankevaiheiden tietotarpeiden tunteminen sekä tiedon saatavuus ja oikeellisuus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tilaajan roolia ja vastuita korostettiin tässäkin aiheessa.


 
"Hakekaa rahaa!"
 
Ympäristöministeriön Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman vetäjä Maija Stenvall muistutti yleisö ohjelman rahoitushakuista, joita on jäljellä kaksi hakukierrosta 17.10-11.11. ja 6.2-3.3.2023. Business Finlandin puolella viimeinen hakukierros on auki ja päättyy 31.10.2022. Rahoitus on tarkoitettu uusille TKI-hankkeille. Valtiontuen osuus on korkeintaan 40 % hankkeen  kokonaiskustannuksista.
 
Ensimmäisellä rahoituskierroksella rahoitusta on myönnetty 10-260 000 € hankkeesta riippuen. Hankkeita arvioidaan toteuttamiskelpoisuuden, vaikuttavuuden, skaalattavuuden, saatavuuden ja avoimuuden sekä innovatiivisuuden kannalta. Ympäristöministeriö toivoo etenkin korjausrakentamiseen, rakennusten perustamiseen, hiilinieluja lisäävään viherrakentamiseen, materiaalikiertojen tehostamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä koulutukseen liittyviä hankkeita.
 
 


Pyöreän pöydän dialogi jatkuu työpajojen tulosten yhteenvedolla, joita tilaisuuteen osallistuneet pääsevät priorisoimaan lokakuussa ja priorisoinnista keskustellaan Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivässä 17.11. 
 

sisään Uutiset

RYTV Edelläkävijät -seminaarin viimeistelty ohjelma on julkaistu