Tampereella keskitetään infratiedon hallintaa
mennessä Juha Salmi | helmi 22, 2015

Tampereen kaupunki haluaa hyödyntää infrahankkeiden lähtötietoja tehokkaammin suunnittelussa. Tavoitteena on saada helpommin esimerkiksi maanalaisten johtojen ja putkien rakennetiedot eri tahojen käyttöön. Lähtötietoja voidaan toimittaa jatkossa myös kaupungin tietomallipalvelimelle, jossa hallitaan keskitetysti infrasuunnittelun malleja.

Rantatunnelin kaltaisia suurhankkeita ei kyetä hallitsemaan ilman mallintamista.

Rantatunnelin kaltaisia suurhankkeita ei kyetä hallitsemaan ilman mallintamista.

Tampereen kaupunki kokoaa infrahankkeen lähtötietomallin tietoja kolmiulotteiseen kaupunkimalliin. Se voi havainnollistaa esimerkiksi uutta asuinaluetta kansalaisille. Lisäksi se sisältää hankkeen suunnittelijoita palvelevaa tietoa maanalaisista rakenteista, maan pinnan muodoista ja vaikka kasvillisuudesta.

Lähtötietoja hallitaan vielä hankekohtaisesti, mutta jatkossa halutaan siirtyä kantakaupungin kattavaan kaupunkimalliin palvelemaan monia eri tahoja. Tietoa voitaisiin suodattaa käyttötarpeen mukaan esimerkiksi kaupungin omalle infrasuunnittelun tietomallipalvelimelle, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana.

Ajatuksena on, että tulevaisuudessa suunnittelijan tekemä malli olisi selkeämmin tilaajan omaisuutta ja sijaitsisi hankkeen alusta alkaen tilaajan palvelimella.

”Palvelimen käyttöönotto on iso edistysaskel ja vähentää turhaa työtä, koska suunnitteluaineistoja ei tarvitse enää koota eri tiedostoihin eikä lähettää tai polttaa dvd-levyille. Lisäksi hankkeen suunnitelmien etenemistä voi tarkastella reaaliaikaisesti selaimen kautta havainnollisena 3D-näkymänä”, Tampereen kaupungin tietohallintokoordinaattori Janne Lindberg toteaa.

Kaikki lähtötiedot tärkeitä

Myös teleoperaattoreille ja johtoyhtiöille on yritetty viestiä tietomallintamiseen liittyvistä kehitystarpeista. Johto- ja kaapelitietoja voitaisiin hyödyntää huomattavasti tehokkaammin, jos järjestelmissä olisi avoimet standardin mukaiset rajapinnat ja tietosisällöt sekä aineistossa korkeustiedot.

”Nyt suunnitellaan valitettavasti olemassa olevia rakenteita yhä uudestaan, vaikka haluaisimme maksaa uuden suunnittelusta eikä vanhan mallintamisesta”, Lindberg harmittelee.

Kaikki suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot ovat Lindbergin mielestä tärkeitä tarkkuudesta riippumatta, koska tieto päivittyy hankkeen edetessä: ”Tulevaisuudessa maanalaisten rakenteiden mallinnettuja lähtötietoja voidaan hyödyntää tehokkaammin vaikka talon rakennesuunnittelussa tai ne voidaan palauttaa johtoyhtiöiden järjestelmiin.”

Mallintamaan jo alkumetreillä

Tampereella on käynnissä useita suuria Rantatunnelin kaltaisia keskustahankkeita, joissa on monia osapuolia ja paljon maanalaisia rakenteita. Näin suurissa kohteissa on Lindbergin mukaan pakko käyttää mallintamista, jotta niitä pystytään hallitsemaan.

Mallintamisen hän soisi leviävän myös pienempiin hankkeisiin tietämyksen kasvun myötä. Nyt on se tilanne, että tietomallintamisen merkitys kirkastuu sekä tilaajalle että suunnittelukonsultille usein vasta hankkeen aikana.

”Tietomallintaminen olisi huomioitava kaikissa hankkeissa alkumetreiltä lähtien. Tilaajan pitäisi pystyä määrittelemään myös mallinnusvaatimukset tarkemmin joissakin hankkeissa”, Lindberg toteaa.

Usein vaatimukset ovat varsin yleisiä. Esimerkiksi Tampereen kaupungin toteuttamassa Ratapihankadun hankkeessa on vaadittu, että hankkeessa on noudatettava luonnosvaiheessa olevia yleisiä inframallivaatimuksia (YIV 2014). Tiedot on päivitettävä mallinnusnimikkeistöä vastaavaksi ja työmaata varten on tuotettava koneohjausaineisto.

Näkymä maan alle

Ratapihankatu1Ratapihankadun hankkeessa rakennetaan uutta, Rantatunneliin yhdistyvää vajaa kilometrin pituista katua. Mallintamista on tehty suunnittelun alusta lähtien, mikä on Tampereen katuhankkeissa vielä harvinaista.

Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Petri Leppänen kertoo, että kokouksissa on tarkasteltu paperipiirustusten lisäksi 3D-mallia, joka tarjoaa näkymän maan alle ja ympäröiviin alueisiin. Toteutusvaiheessa työmaalla on pystyttävä käyttämään koneohjausmallia, koska korkeustietojen mittaustarve vähenee, kun tiedot siirtyvät suoraan koneohjausmallista kaivukoneelle.

Usein mallintamisesta puhutaan vain suunnittelun näkökulmasta. Leppänen haluaa korostaa, että mallit on otettu ainakin kaupungin kohteissa myös kentällä hyvin vastaan.

”Koneohjauksella tehdyistä suunnitelmista on tullut yllättäen saappaat ja kauhat savessa kohdetta rakentavilta maarakennusmiehiltä kaikkein suotuisimpia kommentteja. Skeptisimmin mallintamalla tehtyihin suunnitelmiin on suhtauduttu tilaaja- ja teettäjäpuolelta”, Leppänen toteaa.

Teksti:          KAISA SALMINEN


Oulun kaupunkia rakennetaan inframallien avulla
mennessä Juha Salmi | helmi 22, 2015