Tuotemallintaminen tulee myös infran ylläpitoon
mennessä Manu Marttinen | huhti 27, 2014

Tuote- tai tietomallintaminen on tehnyt tuloaan rakennusalalle jo jonkin aikaa. Mallintaminen alkaa olla arkea etenkin asunto- ja toimitilarakentamisessa. Esimerkiksi kirvesmiehet saattavat hyvinkin antaa näkemyksiään rakennushankkeen alussa virtuaalisen toimitilan rakentamisen eri vaiheisiin. Mutta kuinka monelle kaivinkonekuljettajalle saati asfalttijyrämiehelle tuotemallia on mainittu edes sanana?

Ajatus infraomaisuuden, etenkin väylien, tuotemallipohjaisesta hallinnasta lähtee hukan minimoimisesta ja vähäisten määrärahojen tehokkaammasta käytöstä.

Teiden ylläpidossa mallintaminen tarkoittaa infran omistajalle mahdollisuutta tehdä kohdennettuja hankintoja ja saada vähemmällä enemmän aikaa. Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden omaksuessa uusia, tehokkaampia toimintatapoja voimme aidosti päästä win-win-asetelmaan.

Tekniikka on olemassa, mutta kuten mopolla ei kannata lähteä moottoritielle, ei Ferrarillakaan kannata ajaa mökkitiellä. On tärkeää ymmärtää, missä ylläpidollisissa toimissa mallintamisella saadaan aikaan todellista tehokkuutta. En esimerkiksi itse lähtisi ihan vielä leikkaamaan moottoritien keskikaistan nurmikkoa koneohjauksen avulla.

Tuotemallit ylläpitotöissä

Ylläpidon tuotemallintamisen voi jakaa helposti kolmeen erilaiseen kokonaisuuteen.

Ensimmäisenä voisi tarkastella kirvesmiehen jo käyttämää ja kaivinkoneenkuljettajalle opettamaa, mutta jyränkuljettajalle vielä vierasta tuotemallipohjaista rakennusprosessia. Tämän prosessin lähtötietojen hankinnassa, suunnittelun eri vaiheissa ja varsinaisen tuotannon prosesseissa tuotemallit ovat vahvasti läsnä. Tämän kaltaiset hankkeet eivät todellakaan ole – ainakaan vielä – mökkiteiden korjaamista, vaan olemukseltaan rakennustyömaan omaisia kokonaisuuksia, joissa tuotemalleihin vahvasti liittyvä paikkatieto on niin tarkkaa, että se mahdollistaa myös asfaltin levittämisen prisma-täkymetriparivaljakkoon perustuvan koneohjauksen avulla.

Tällaisia työmaita ovat esimerkiksi Kt 51 Kivenlahti–Kirkkonummi sekä monet uudis- ja

korjausrakentamishankkeet, joissa ylläpidollisia toimia kuten tasausjyrsintää ja massatasauksia tehdään optimaalisesti jo olemassa oleville väylän osille.

Vastaavanlainen toimintaympäristö voidaan luoda myös ”ei-rakennustyömaa-ympäristöön” – ylläpitoalalla hyvinkin tunnettuun ”pusikko”-nimiseen paikkaan. Silloin koneohjausta hyödyntävät työvaiheet suoritetaan helpoiten paikalliskoordinaatistossa. Tämänkaltaisista hankkeista voi lukea lisää Infra FINBIM Maintenance BIM 2012 -tulosraportista.

Ylläpidon tuotemallintaminen

Kuva 1. Mallipohjainen ylläpidon prosessi, tasausoptimointi.

Toisena ylläpidon tuotemallintamisen osakokonaisuutena voi tarkastella ei yhtään pienempää tai isompaa palasta kuin Suomen 78 000 kilometrin mittaista yleistä tieverkkoa ja siihen liittyviä erilaisia ja monimuotoisia tietovarastoja. Esitän haastavan kysymyksen: miten kukaan, ikinä ja koskaan voi varmuudella tietää, että hänellä kyseisen infran omistajana, sille tehtävien toimenpiteiden suunnittelijana tai näiden toimenpiteiden tai muiden palveluiden tuottajana koskaan varmuudella on paras ja viimeinen tieto kyseisestä hankkeesta?

Ylläpidon oma tuotemalli, ylläpitomalli, voisi tulevaisuudessa olla kenties ilmentymä kunkin toimijan juuri sillä hetkellä tarvitsemasta tiedosta – älykäs tietovarasto ja käyttöliittymä, josta olisi avoin rajapinta eri tietovarastoihin.

Se, joka on joskus käyttänyt jotain suunnitteluohjelmaa, ymmärtää ajatuksen mallista: layer päälle, layer pois. Jopa itse suunnittelusta mitään tietämättömänä olen havainnut, että valtavasta aineistosta ja sen sisältämästä suuresta tietomäärästä on helpompi tarkastella joitain tiettyä osaa yksinkertaisesti ottamalla tarpeettomat tiedot ruudulta pois.

Yhteistyö paremmaksi – myös infran ylläpidossa

Uskon, että ylläpidollisten toimien läpivienti mallipohjaisesti edesauttaisi eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Näin etenkin toimintaympäristössä, jossa ostopalvelujen käytön lisääntyessä toimijoita on koko ajan enemmän ja enemmän.

Maintenance BIM 2013 -hankkeessa tutkitaan parhaillaan näitä asioita.

Yllapidon_tuotemallintaminen-2

Kuva 2. Ylläpidon oma tuotemalli, ylläpitomalli.

Kolmantena ja viimeisenä osana kannattaakin tarkastella ihan vain yleistä haastetta: mitä infran omistaja tekee tulevaisuudessa kaikella niillä lopputuotemalleilla, jotka tarjoaisivat suuren mahdollisuuden mallipohjaiselle infraomaisuuden ylläpidolle? Pasilan virastotalon kellari lienee jo täynnä?

Yllapidon_tuotemallintaminen-3

Kuva 3. Ylläpidon toimijakenttä ja viestinkulku ylläpitomallin kautta kuvattuna.

Itse uskon, että uutta tekniikkaa oikein käyttämällä pystymme yhdessä parantamaan infra-alan ja infran ylläpidon tuottavuutta. Tällöin myös edesautamme pahimman uhkakuvan väistymistä: että määrärahojen ja alan vetovoiman huvetessa ainoa Helsinki–Turku-moottoritien ohituskaistoilla tulevaisuudessa tehtävä ylläpitotyö on vesakon raivaus.

Kirjoittaja on 32-vuotias ylläpitoalan sekatyömies, joka toimii NCC Roads Oy:ssä Asfaltin jyrsintä- ja tierakenteen kerrosstabilointiyksikön vetäjänä sekä vastaa oman toimen ohella Infra FINBIM -hankkeen Maintenance BIM työryhmän toiminnasta. 

Juttu on internetissä (www.infra.fi/lehti) julkaistu jatko-osa INFRA-lehden 4/2013 paperiversiossa julkaistuun artikkeliin ”Infra-ala oppi tehostamaan”.

Lue myös:

Tietomallintaminen tieverkon ylläpidossa

BIM-ohjainen tiestön ylläpito


Tietomallintaminen tieverkon ylläpidossa
mennessä Manu Marttinen | huhti 8, 2014